sunnuntai 7. lokakuuta 2012

On aika vaihtaa maisemaa

Kuten varmaan tahdista täällä blogissakin on huomannut, syksyni on kärsinyt käynnistymisvaikeuksista. Olen ollut laiska, väsynyt ja aikaansaamaton. Valokuvaaminenkaan ei ole maistunut ja keväällä hankittu kamera on saanut surullisen vähän käyttökertoja - eihän mun ole tarvinnut edes ladata sitä vielä kertaakaan! Lisäksi remontin aloitus vol.2 on pitkittynyt ja tässä nyt vieläkin vain odotellaan että päästään purkamaan. Jotenkin olen koko syksyn vain odotellut, että koska se elämä alkaa, vaikka oikeastihan sen elämän pitäisi olla tässä ja nyt. Postausideoita on kyllä ollut, mutta toteutus on kuitenkin jäänyt tekemättä.

Karistaakseni tämän tympääntymisen kannoiltani päätin aloittaa alusta. Uudella blogilla, missä uusi nimi ja uusi ulkoasu. Sisällössä taidan olla kaavoihinkangistunut ja pysytellä kuitenkin suhteellisen tutulla linjalla.


Toistaiseksi uudessa blogissa ei ole kuin esittelyteksti, mutta uusia ideoita on jo ensi viikolle.
Klikkaile itsesi siis tästä uuteen blogiini, Jabulaaniin!

<3 Kiskis

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Kutsut

Jee! Hääkuvat ovat viimein saapuneet!

Aion paljastaa täällä blogissa pieniä välähdyksiä hääpaikalta ja järjestelyistä. Lähinnä niitä juttuja joita tuli itse väsäiltyä ja joista erityisesti tykkäsin.

Aloitetaan kuitenkin alusta, eli kutsuista. 
Jo maaliskuussa kirjoittelin täällä retkestäni paperikauppaan. Sieltä paperikaupasta ostin sitten paperit ja kirjekuoret ja aloitin hääkutsujen suunnittelun.

Todella peruslinjalla halusin mennä ja lopputuloksena oli luonnonvalkoinen paperi, musta printattu teksti ja kulta-hopeinen koristenauha. Tykkäsin itse kovasti ja kutsut lähtikin matkaan kesäkuun alkupuolella sisällään ilmoitus vihkimisen ja hääjuhlan ajankohdasta ja paikasta sekä osoite hääblogiin, mistä lähes kaikki muu oleellinen tieto (kartat, majoitusvaihtoehdot yms,) löytyi. 

Tämä hääblogi osoittautuikin hyväksi tavaksi testata lähipiirin tietokonetaitoja. Toiset selviytyivät osoitteesta ja salasanasta hienosti itse
- ja toisia piti sitten hiukan avustaa.

Palataan taas!
<3 Kiskis

lauantai 8. syyskuuta 2012

Dominopopsit

Meidän työporukka järjesti tossa mennäviikolla myyjäiset joihin itsekin annoin osuuteni. Tää oli loistava tilaisuus kokeilla jostain "sokeriblogista" poimimaani ohjetta. Tällaisia herkkuja ei meinaan kannata kotona väsäillä ihan muuten vaan.



Tähän tarvittiin vain paketti Dominoja, suklaata, nonparelleja ja pätkittyjä grillitikkuja. Niin ja sit sellofaania ja narua pakkaamiseen.

Tikku tökätään keksin sisään siihen valkoiseen töhnään ja sitten pyöritellään keksi sulassa suklaassa, ripotellaan nonparellit päälle ja tökätään vaikka puolikkaaseen kaaliin pystyyn kuivumaan.
Kantapään kautta opin myös sen (joka ohjeissa kyllä sanottiin selvästi) että keksit kannattaa tikun laiton jälkeen laittaa hetkeksi PAKKASEEN jäätymään ja suklaasulan kannattaa antaa hetken jäähtyä. Kävi nimittäin niin, että kuuma sula suklaa sulatti koko töhnän sieltä keksin välistä ja homma läsähti pitkin pöytää. Onneksi vaan muutama eka koki tämän kohtalon.

Hyvin meni kaupaksikin. 
Toivottavasti ostajat olivat kovasti makean perään, sillä makeita nämä tottavie ovat.

Sellaisia sokereita tänään.
<3 Kiskis

torstai 6. syyskuuta 2012

Kenkärakkautta

Hain eilen matkahuollon pakettipalvelusta kotiin erään laatikon.
Jos jalat ei olisi olleet väsyneet raskaan työpäivän ja vähien yöunien jäljiltä olisin varmaan hypellyt ja tanssahdellut laatikkoa kannellen tieni kotiin. Mieleni ainakin hihkui innosta.

Piti elää yli 24-vuotiaaksi, valmistua ammattiin ja mennä naimisiin ennen kuin vihdoin raaskin hankkia itselleni kengät, joista olen haaveillut jo yläasteen ammoisilta ajoilta. Pihi kun olen, olen mennyt aina sieltä mistä aita on kukkarolle matalin ja unelmatossut on vaihtuneet halpoihin yhden-kesän-korvikkeisiin.
Nyt tuli kuitenkin sille stoppi (löysin nimittäin hyvän tarjouksen) ja on aika astua syksyyn näissä kauan kaipaamissani kengissä.

”Oikein rouvainkengät”, sanoi Kultsin kummitäti nauraen kun näitä esittelin.
Sitäpä ne ovatkin, Kiskis-rouvan kengät.


Taitaa olla vähän syntiä rakastaa jotain mokkanahkaista näin kovasti - mutta ne ovat i-ha-nat!
Nyt toivotaan leutoa tennarisyksyä.
Hyvää kenkäsyksyä teillekin!
<3 Kiskis

torstai 30. elokuuta 2012

Tällainen mä olen

Koska kymmenen on aivan liian vähän kun jo kahteenkymmeneen oli vaikea supistaa.
Koska jokainen meistä on monia asioita.
Koska törmäsin haasteeseen jossain blogissa ja ihastuin ideaan.
Koska http://andthatswhoiam.tumblr.com/ on mahtava sivusto.
Koska tällainen mä olen.



<3 Kiskis

P.S. Onhan teistäkin tympeää odottaa neljättä viikkoa häävalokuvia, jotka luvattiin toimittaa kahden viikon kuluttua häistä? Olen kärsimätön, koska tällainen mä olen.


tiistai 28. elokuuta 2012

Välikuvitus

Koska hääkuvaajasta ei vielä kuulu, mutta olen kyllästynyt katsomaan tuota päätöntä kuvaa etusivulla, kaivoin arkistoista kuvat jotka ovat jumittaneet siellä.. hmm.. vuoden.

Kuvat siis napsittu viimevuoden venetsialaisten tienoilla saaresta. Myös tänävuonna venetsialaiset kului samaisella saarella, samaisessa mahtavassa seurassa (kiitosta vaan) lähinnä syöden ja nukkuen.



Olen kuluneiden parin kuukauden ajan ollut paitsi hävettävän saamaton bloggaaja, myös tavattomat laiska kuvaaja ja monta juttua on jäänyt kertomatta jo ihan siksi, että ei ole ollut mitään näytettävää. Kuvat on, laadustaan huolimatta, musta kovin tärkeitä.

Toivon saavani tällä viikolla näpsäistyä parit kuvat kesän tuotoksista. Jos sitten ehtisivät blogiinkin asti ennen kuin uusia ideoita pukkaa liikaa päälle.

Lisäksi odotellaan niitä hääkuvia...

<3 Kiskis

tiistai 14. elokuuta 2012

Blogissa on ollut vähän hiljaista..

...mutta kaikkeen on selitys.

Jahka tämä tuore rouva tästä asettuu normaaliin päivärytmiin alkaa ehkä postauksiakin tulla. Kesken on niin Italiarailin esittely kuin remonttikin. Lisäksi kerrottavaa on muutamasta pienestä puuhasta joita tossa kesällä väsäilin juhliin. Niihin ehditään vielä. Lupaan sen.

<3 Rva. Kiskis

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Benvenuti a Venezia!

Matkaan lähdettiin siis Regionale-junalla tiistaina aamupäivästä. Matka oli Interrail-lippulaisille ilmainen ja kesti 3,5 tuntia, mutta jos olisi halunnut olisi päässyt nopeammalla junalla paikkamaksun hinnalla.

Venetsian rautatieaseman pääovista ulos astuttuamme haukottiin hetken henkeämme kun näkymä oli jotenkin niin satumainen. Meidän hotelli, Best Western Premier Hotel Sant’ Elena sijaitsi aivan vanhan ja sokkeloisen kaupungin toisella puolella St. Elenan saarella. Rinkat selässä lähdettiin siis paahtamaan pitkin Venetsian upeita ja kapeita katuja ja siltoja. Pysähdyttiin matkalla ensin syömään pizzat ja sitten nappaamaan jätskit ja muutenkin katseltiin ohimennen nähtävyyksiä, joten kävely hotellille taisi viedä yli kaksi tuntia. St. Elenalle päästessä todettiin, että hiukan helpommin perille olisi päässyt paikallisliikenteen vesibussilla, mutta kyllä tuo kävely oli sen verran mahtava kokemus että ei harmittanut. Päätettiin kuitenkin jo tuolloin, että lähtöpäivänä kuljetaan takaisin asemalle sillä vesibussilla.


Iltasella lähdettiin uudelleen liikkeelle. Täytyy sanoa, että Venetsia on ehdottomasti kaupunki, jossa pitää yöpyä. Se nimittäin herää illalla aivan toisenlaiseen elämään. Oli ihan oma tunnelmansa kuljeskella niitä kujia vähän syrjempänä turistikeskustasta kun ikkunoista saattoi nähdä vilaukselta kuinka paikalliset kestitsivät perheitään ja ystäviään italialaiseen tyyliin. Jos kulkee ilman karttaa kannattaa varautua umpikujiin ja kiertoreitteihin. Välillä sivuteillä tuli epäusko siitä johtaako tie minnekään, kun kuja veikin matalan lyhyen tunnelin läpi tai kapeni tosi pieneksi – ja joskus se tie tosiaan loppui kuin seinään, tai kanaaliin – ja sitten oli vaan käännyttävä takaisin.

Parhautta oli myös kun ostettiin limsat ja istuttiin Kultsin kanssa pitkään vain rannassa katselemassa laivoja, saaria, valoja, merta ja ihmisiä. Oli lämmin… Voi rakkaus – voisinpa lähteä sinne takaisin just nyt.


Hotellin aamiainen oli huikein kaikista. Makeita leivonnaisia (croissantteja, kakkuja, muffineja, viinereitä) oli oikeasti yli kymmentä eri sorttia, plus siihen päälle hyvät valikoimat leivissä, muroissa ja mysleissä, jugurteissa, hedelmissä ja juomissa. Palvelu oli ystävällistä ja tila hulppea.Tämä hotelli oli muutenkin mielestäni koko reissun hienoin yleisten tilojen, kylppärin ja huoneiden puolesta, mutta juuri sieltä unohdin napsia ne valokuvat.

Päivällä käytiin rannassa merimuseossa, jossa hinta-laatu suhde oli todellakin kohdallaan. 1,55€ maksamalla pääsi ihailemaan neljän kerroksen verran kaikkea merenkulkuun liittyvää historiaa mitä kuvitella voi. Lisäksi samalla rahalla pääsi siistiin vessaan. Muuten Venetsiassa pääsi joihinkin kirkkoihin kurkistamaan ilmaiseksi ja toisiin meno maksoi jokusen kolikon. Oltiin niin haltioissamme jo rakennuksista ulkoapäin että monessakaan ei maltettu maksaa itseämme sisälle asti.


Lähtöpäivänä torstaina käytettiin tosiaan paikallisliikenteen vesibussia (7€/ nenä, mutta luulen että paikalliset pääsee halvemmalla) rautatieasemalle siirtymiseen. Siellä oli kauhea ruuhka ja pitkä jono palvelutiskille, niin minäpä jonotin sen jonon ja sain kuulla että seuraava juna on pikajuna (Frecciargento) joka maksaa meiltä 10€/nenä ja seuraava meille ilmainen juna lähtee vasta alkuillasta ja on perillä yömyöhään. Päädyttiin maksamaan se kymppi ja matkustettiinkin sitten todella mukavasti ilmastoidussa vaunussa. Matka Roomaan taisi kestää noin 3,5 tuntia.

Ensi kerralla ollaankin jo Roomassa.

<3 Kiskis

torstai 19. heinäkuuta 2012

Ciao!


Suomeen palauduttiin jo viime lauantaina, mutta ensimmäiset kuvat blogin puolelle saapuvat myöhemmin. Tässä on nääs ollut kaikenlaista pientä puuhaa.

Vajaa kaksi viikkoa humahti Italian auringon alla epäreilun nopeasti.
Meillä oli lennot Milanoon Linaten kentälle ja sieltä pois, mutta kahta viikkoa ei suinkaan kuljeskeltu pelkästään Milanon katuja, vaan tuossa 11 päivässä ehdittiin piipahtaa junalla tai bussilla yhdeksässä kaupungissa ja yöpyä niistä kuudessa.

Seuraavat (harvakseen ilmestyvät) postaukset tulevat varmasti olemaan hyvin italiapainotteisia. Kirjoittelin matkalla pientä matkapäiväkirjaa tyyliin ”ranskalaiset viivat” ja ajattelin jakaa tänne sieltä parhaita paloja. Kuvia kertyi lähes tuhat ja niitä olen tässä vähinä vapaahetkinäni laitellut julkaistavaan kuosiin. Pahoittelen siis jo etukäteen jos jotakuta ei kiinnosta matkakuvat ja –muistot tai One Country Interrail -vinkit.

Matka käynnistyi vasta iltapäivästä, joten ensimmäinen matkapäivä kului tosiaan lentokoneessa välillä Helsinki-Amsterdam-Milano ja kun saavuimme yöllä Milanoon kiiruhdimme vain hotellille nukkumaan. Seikkailu oli vasta alkamassa, mutta Milanoon tulosta voin sanoa muutaman sanan. Mikäli haluaa päästä halvalla kannattaa valita lento joka on perillä ennen klo 23.00. Klo 23.30 menee nimittäin viimeinen halvempi kulkuväline keskustaan, 5€ maksava minibussi joka vie suoraan rautatieasemalle. (Minibussiin otetaan matkustajia vain penkkien verran, joten ei kannata jäädä isossa ihmisjoukossa ihmettelemään kun bussi kaartaa pysäkille. Jos ei mahdu, ei ole kyytiä.) Jos ei minibussi kiinnosta niin vaihtoehdoksi jää jonottaa paikallisten kanssa pitkässä ja sekavassa taksijonossa ja maksaa taksille mitä taksi pyytää. Kentällä pyörii myös kuskeja, jotka ottavat matkustajan jonon ohi, jos hän vaan on valmis maksamaan kovempaa hintaa (55€ keskustan alueelle). Myös jollain paikallisbussilla olisi keskustan lähettyville päässyt, mutta mulle ei koskaan selvinnyt mistä se lähtee ja mihin aikaan menee viimeinen. Me valittiin tuo minibussi.



Meidän hotelli, Best Western Hotel Madison, oli ihan rautatieaseman naapurikadulla. Onneksi, sillä lennon jälkeen en olisi jaksanut yhtään pidempään kävellä Milanon öisillä kaduilla. Hotelli oli tosi siisti ja meidän tuloyöhönä respassa oli tosi mukava vanhempi miesvirkailija. Myös aamiainen oli tosi hyvä paikanpäällä puristettavine appelsiinimehuineen ja kroisantteineen. (Reissun parhaat croissantit sai täältä!)



Aamulla olikin lyhyt matka tallustaa asemalle ja hypätä junaan.
Paikallisjuna (Regionale) oli Interraillipulla ilmainen, eikä paikkalippuja tarvittu (jonotus asiakaspalvelutiskille oli siis turhaa). Tällä reitillä Milano-Venetsia oli lähes parhaat näkymät (muissa oli paljon tunneleita) ja oli hauska nähdä välipysäkkikaupunkeja ikkunoista (Garda-järvi, Verona, Padova). Ilmastointia ei ollut ja ikkunat pidettiin auki, joten ohikiitävän junan meteli tai peltojen kakkalannoitteiden haju koetteli välillä. Silti se oli musta ehkä hauskin tapa matkustaa ensimmäisinä päivinä.

Ensi kerralla mennään pidemmittä puheitta kaupunki nro. 1. Venetsiaan.
(Matkapäivät 2., 3. ja 4.)

Siihen asti,
a dopo!
<3 Kiskis

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Buon viaggio!

kuvat: weheartit.com
Me jännitettiin ilta, että miten Italian ja Espanjan käy.
Meidän onneksemme Espanja voitti.

Ei tässä muuten mitään väliä jalkapallon suhteen, mutta luulenpa, että Italiassa on pikkuisen rauhallisempaa kun eivät juhli voittoa. Huomenna meidän ilmatie vie nimittäin Italiaan.

Palataan siis jokusen viikon päästä.
Mukavaa heinäkuun alkua!

<3 Kiskis

lauantai 30. kesäkuuta 2012

Jabulani, be happy!

Huomenna alkaa heinäkuu. Heinäkuussa tapahtuu paljon uusia ihania asioita.

Olen hieman matkafiiliksissä kun katsastin tuossa vaatteita valmiiksi eräälle pian koittavalle reissulle. Tajusin myös, että en ole tänne vielä koskaan jakanut kuvia hieman toisenlaistelta reissulta Etelä-Afrikasta kuuden vuoden takaa. Itseasiassa näinä aikoina tasan kuuden vuoden takaa.

Olin juuri täyttänyt 18 ja alkanut seurustella Kultsin kanssa kun lentokone vei mut juhannuksena eteläisimpään Afrikkaan Nelspruitin kaupunkiin. Kolmen viikon ajan koin uskomattomia asioita joita muistelen edelleen lähes viikottain. Muistan, että viihdyin niin hyvin, että oli vaikea palata kotiin, mutta onneksi täällä odotti rakkaat.


Etelä-Afrikan ihmiset ja tunnelma jäi kyllä syvästi sydämeeni. Vielä en ole toistamiseen sinne päässyt, mutta olen varma, että tulen sinne vielä menemään. Ehkä vien joku vuosi Kultsin ihmettelemään  Afrikan menoa.

Missing SA a lot!
<3 Kiskis

torstai 28. kesäkuuta 2012

Valmis oleiluhuone

Pitkään aikaan enole mitään pitkää sepustusta kirjoittanut, enkä kirjoita tänäänkään. Postaustahti noin niinkuin muuten on onneksi hiukan kiihtynyt. Liekö sitten hyvä vai huono että mitta lyhenee ja tahti kiihtyy vai pitäisikö olla toisin päin?

Kuvissa kuitenkin tällä kertaa yritelmää kuvata kellariin valmistunutta oleskelu/tv-huonetta. Kuvat ovat jo parin viikon takaa, sillä nythän tuossa huoneessa on jo se telkkari kaikkine vermeineen ja pari istuinta. Sohva kannetaan alas joskus kun rappuset on saatu viimeisteltyä.



Saako siitä mitään selvää?

Matala tila ruohonjuuritasolla ja lähinnä vaalean eri sävyjä ja tummaa puuta ja kiveä. Tykkään itse ihan hirveästi. Ikkunan viereisen oven takana kodinhoitohuone ja toisen oven takana vaate/varastohuone. Käytävä vie suihkutiloihin, työhuoneeseen ja portaisiin

Maalatulla tiiliseinällä Tikkurilan ´Tunto hienoa sävyssä Muskoviitti, muilla seinillä Stora Enson Effex-sisustuspaneelia sävyissä Snow ja Coal ja katto maalattu jollain valkoisella perusmaalilla ja nuo katto"hirret" on sillä antiikkipatinalla käsiteltyä hiottua peruspuutavaraa (en siis tiedä nimeä). Lattian mallia en enää muista, mutta Värisilmän liikkeestä haettua tummaa isoa laattaa (samaa suihkutilojen lattiassa pienempänä).

Sellasta faktaa tänään.
<3 Kiskis

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Uusi tulokas

Siinä se nyt pullistelee. Upouutena.
Kodinhoitohuone tosin vielä keskeneräisenä muilta sisälmyksiltään.


Meillehän kävi niin epäonnisesti, että kauan hyvin palvellut pyykkikoneemme otti ja hajosi juhannusta edeltävänä keskiviikkona. Tuskahan siinä tuli, kun  juuri oli yli puoli vuotta odotettu että pääsisi taas kotona pyykkäämään. Ilmeisesti vanha kone oli ottanut itseensä pitkästä joutenolosta ja remonttipölyn keskellä muovin alla telttailusta. Jaksoi se muutaman koneellisen, mutta sitten alkoivatkin ongelmat.

Meni vajaa viikko, ja eilen kotiutui tämä söpöläinen. Ja taas on Kiskis onnellinen. Oikeen kuivausrumpukin tuli hankittua siinä sivussa kun hyvään ale-hintaan sai.

Onnea on puhdas pyykki ja tyhjenevä pyykkikori.
<3 Kiskis


tiistai 26. kesäkuuta 2012

Raparperikerroskakku

Meidän pihan raparperit puskee uutta vartta ja lehteä minkä ehtii, eikä mulla ole aikaa käyttää niitä niin paljon kun mieli tekis. Jos jollakulla on samanmoista ongelmaa niin tässä teille pienen ajan sisään jo toinen raparperiohje.

Edelleenkään ei yksinään niin houkuttelevan näköinen, mutta sanonpa vaan, että jäden kanssa paras ja mehevin ikinä.



Kuten pimeistä ja epäselvistä kuvista ehkä juuri ja juuri tajuaa, niin taikina ja täyte kootaan kakkuvuokaan kerroksittain (Haa, siitäpä tämän nimikin!) niin että täyte jää kahden taikinakerroksen väliin ja sekoittuu siellä mehevästi taikinaan.

Uunin alin taso ja 175 astetta about 40-50 min. Mulla menee lähes tunti.

Ei tarinaa tämän enempää.
Huomenna kerron teille epäonnisesta pyykkikoneesta ja etukäteislahjasta.

<3 Kiskis

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Keskikesän tunnelmaa

Halusin hävitä pois,
sulautua sinuun juhannustaivas.
Halusin tulla sinuksi juhannusruoho.
- Arvo Turtiainen 

Ei mulla muuta.
<3 Kiskis

torstai 21. kesäkuuta 2012

Raparperi-rahkapiirakka

Hyvää juhannusta kaikille!

Itse naputan vielä hetken töissä ja sitten suunnataan Kultsin kanssa ruokakaupan kautta kohti saarta.
Viime vuoden jussi meni vähän tylsissä merkeissä, mutta tänä vuonna aion nauttia mökkijuhannuksesta täysillä.

Muuna sivun täytteenä tällä kertaa vinkki hyvään ja helppoon raparperipiirakkaan, jota itse leivoin viikko sitten synttäreideni kunniaksi töihin ja meillä kotona kahvilla piipahtaville. Hyvä herkku näin juhannuksen aikaan kun raparperipuskat puskee vartta enemmän kun ehtii syödä.




400 gMurotaikinaa (voi olla pakastekin)

Täyte
1 tlk Maitorahkaa
1 tlk Kermaviiliä
2 Kananmunaa
2 dl Sokeria
2 rkl Sitruunanmehua
1 tl Vaniljasokeria

Pinnalle
n. 250 g raparperia pitkittäin ohuiksi suikaloituna
2 rkl sokeria (ruokosokeria)

Kauli sulanut taikina vuokaasi sopivaksi (itse jätin n. 1cm paksuksi). Nosta levy vuokaan ja painele se pohjalle ja reunoille. Sekoita täyteainekset keskenään ja kaada täyte vuokaan. Asettele raparperit vuokaan tahtomallasi tavalla vieriviereen täytteeseen (pyöreään vuokaan aika hauska tapa on rullailla raparperisoirot vuoan mukaisesti). Ripottele päälle sokeria. Paista uunin alimmalla tasolla 200 asteessa noin 40 minuuttia.
Tuoreet raparperit voi päästää tosi paljon nestettä ja piirakan hyytyminen siksi kestää. Kohtuu hyvä keino tähän on viipaloida raparperit jo edellisenä päivänä ja asetella ne johonkin kulhoon ja jääkaappiin. Niitä on sitten helpompi rullaillakin kun eivät ole tuoreeltaan niin helposti poikki rapsahtavia.
Kauniitahan nuo kuvat ei ole, mutta kauniilla asettelulla ja vaniljakastikkeella saa jälkiruokaihmeitä aikaan.
<3 Kiskis

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Ihanat tökötit

Tänään pysytellään aika lähellä eilistä suihkutila-aihetta. Esittelen teille nimittäin jotain ihanaa suihkussa käytettäväksi.


Viime viikonloppuna ystäväni järjestivät minulle yllätysmökkiviikonlopun - ihania kun ovat.
Sinnepä mökille, kaikkien muiden ihanien yllätysten lisäksi oli eräs ystävä jaksanut näpertää korillisen näitä herkkuja. Monen monta kauniisti koristeltua ja hyvältä tuoksuvaa lasipurkkia vierivieressä somassa puukorissa saunan kuistilla. Ohjeet olivat kirjasta "Ihana kotikylpylä" ja ihania olivat tökötit tosiaan.

Avokado-hunajaa hiuksille, mansikka-kauraa tai tomaatti-sitrusta kasvoille ja vaikka koivu-hunajaa vartalolle (jos oikein muistan). Näillä kasvo-, keho- ja hiusnaamiolla sekä kuorinnoilla me koko saunallinen naisia sitten läträttiin ja välillä käytiin järvessä huuhtomassa. Suosittelen tätä aktiviteettia ehdottomasti muidenkin naisten (ja miksei miestenkin) saunailtoihin.

Minulla kävi tuuri, kun juhlakaluna sain viedä mukanani aineista ne yli jääneet ja yön yli säilyneet. Kauniit kipot jouduin palauttamaan, mutta kotona etsin sitten heti mahdollisimman edustavat vastaavat ja suihkutilojen valmistuttua kiikutin purkit sinne ikkunalaudalle odottamaan käyttöä.



Ja käytetty jo onkin. Rehellisesti täytyy sanoa, että tuo yllä tummana näkyvä kahvikuorinta on eh-dot-to-mas-ti paras kuorinta-aine jota olen ikinä käyttänyt. Rakeinen pinta kuorii hyvin, tuoksu on huumaava ja aine jättää ihon pinnan ihanan öljyiseksi ja pehmeäksi. Tätä teen varmasti lisää kun tuo purkki on käytetty loppuun.


Ruusu-suolakuorinta kirveli kuusenoksaistuimen piikittämällä takapuolella, mutta muuten tämäkin sekoitus oli aivan omiaan kunnon kuorintaan.

Valtava kiitos vielä täälläkin ihanille naisille jotka järkkäsi mulle unohtumattoman viikonlopun.
Erityiskiitos Riikalle näistä ihanista aineista!

<3 Kiskis

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Viimeinkin valmiina pesulle

Lähtötilanteeseen voi tutustua tai muistia voi virkistää täällä.

  

Kuten jo eilen kerroin, on täällä vihdoin päästy nauttimaan työn tuloksista. Kaiken muun uuden lisäksi eilen otettiin vielä ihka ensimmäiset löylyt omassa uudessa saunassa. Ja oli kuulkaas niiiin mukavat löylyt ja tunnelmallinen sauna, että kyllä tässä saa olla jopa vähän ylpeä. Muutenkin olen mielettömän tyytyväinen meidän valintoihin ja työn jälkeen tuolla suihkutiloissa.


 
Iso kiitos appiukolle joka tuon saunan toiveidemme mukaan nikkaroi ja suihkua laatoitti. 

<3 Kiskis

lauantai 16. kesäkuuta 2012

24 vuotta ja paljon uutta

Heippa pitkästä aikaa.

Tässä on ollut niin paljon tohinaa tuon kellarirempan viimeistelyssä ja muissa kesän jutuissa, että en ollut edes huomannut että viime postauksesta on jo, jestas sentään, kaksi viikkoa! Eräs ystäväni jo fb:ssä kaipaili kirjoituksia ja silloin vasta tajusin kuinka pitkä aika viime tekstistä oikeasti onkaan. Tuntuu että päivät kulkee niin vauhdilla että just ja just pysyy itse perässä.

Myös vuodet kulkevat vauhdilla ja tänään mulle kertyi niitä taas yksi lisää.


Tämän vuoden ehdottomasti paras syntymäpäivälahja on se, että meidän kellarin suihku ja sauna on viimeinkin valmiit (niistä kuvia myöhemmin). Tänään aloitin päiväni kuuramalla suihkutiloista kaikki remonttipölyt ja -liat viemäriin ja pääsin ensimmäistä kertaa sitten marraskuun alun omassa kodissani suihkuun. Oli niin luksusta! Kummasti tämän suihkuttomuuden jälkeen arvostaa sitäkin että voi hipsiä vain pyyhe päällä yläkertaan, rasvata koko kropan kunnolla ja etsiskellä rauhassa puhtaita vaatteita päälleen. Nyt alkoi uusi aika mun ihon/kehon hoidossa.

Tämän puhdistautumisen jälkeen pääsinkin istahtamaan aamupalapöytään ja sain eteeni kulhon kaurapuuroa ja rex-lasillisen appelsiinimehua. Kultsin keittämässä kaurapuurossa on jotain taikaa kun se on niiiiin hyvää (sanoo hän jo syö joka arkiaamu töissä  annospussillisen pahvinmakuista valmiskaurapuuroa). Kultsi oli kaavaillut herättävänsä mut kukkakimpulla ja kaurapuurolla, mutta enhän mä nyt niin kauan jaksanut nukkua että tämä suunnitelma olisi onnistunut. Onneksi äiti poikkesi eilen ja toi kukkakimpun.

Juhlaa oli myöskin se, että sain ihka ensimmäistä kertaa viedä pyykit oman pihan narulle kuivumaan omasta uudesta kodinhoitohuoneesta (siitäkin kuvia tulossa). Pyykkikone kytkettiin paikoilleen jo aiemmin viikolla ja pari koneellista iltasella olenkin jo pessyt. Onpa sekin ihanaa ettei enää tarvitse matkustaa viittä kilometriä pyykkejä pesemään.

Lisäksi tänään käytiin kaupungilla kakkupaloilla ja jopa vähän shoppailemassa. Löysin itselleni sieltä alennuksella uutta vaatetta, kauan kaivatut jotkut-muut-kuin-farkut-housut ja rennon farkkutakin. Iltapäivällä mun isä vieraili meillä synttärikahveillateellä. Illalla katsotaan varmaan leffaa kellarin uuden olohuoneen (kuvat jo odottamassa julkaisua) uudesta telkkarista. Miehet siellä kovasti ahertaa jotta saatais tila ja laitteet käyttökuntoon illaksi.

Nyt tuntuu hyvältä aloittaa kahdeskymmenesviides elinvuosi.
Paljon uutta ja ihanaa tapahtuu vielä tämän vuoden aikana.

Niistä lisää myöhemmin.
<3 Kiskis

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Harmaan sunnuntain piristys

Tänään on kyllä poikkeuksellisen kurjaa.
Eilisen ylppärijuhlat oli oikein mukavat, mutta kiitos isäntäperheen kissojen koiran on nenän tukkoisuus taas palannut. Lisäksi ilma koko päivän harmaa ja rempassakin pinna kireällä.

Päivää kuitenkin piristi ihmeesti, kun hoksasin että lempinimeni Kiskis tarkoittaa liettuaksi jänistä.
Tässä teillekin päivänpiristykseksi Kiškis-laulu: 


lauantai 2. kesäkuuta 2012

Alkukesän kukkaloisto

Tällaisena myrskypäivänä on hyvä julkaista näitä kuvia joita napsin alkuviikosta meidän pihalta.

 
Särkynyt sydän

 
Omenat


Tuomi

Luumu

Lemmikkiniitty
ja vasta nupullaan oleva alppiruusu.

Näiden kukkien myötä toivottelen 
PALJON ONNEA KAIKILLE VALMISTUNEILLE ja YLIOPPILAILLE!

Mekin lähdetään tänään juhliin. 
Saa nähdä mitä sitä keksii päälleen laittaa että pysyy lämpimänä.

<3: Kiskis