torstai 24. helmikuuta 2011

A basket to cords

Pari viikkoa sitten esittelin sen postista putkahtaneen pahvilaatikon sisältöä. No, tänään vihdoin valmistui ensimmäinen projekteista joista silloin vihjasin.
 
Vihreä tuoli on keittiössä ruokapöydän vieressä -lähinnä vain koristeena. Tuolille eksyy välillä jotain epämääräistä tavaraa, jolle ei heti ole löytynyt paikkaa. Varmaan koko vuoden on tuolia "komistanut" kasa piuhoja. Latureita, USB-kaapeleita ja kaikkea sellaista. Ne on siinä niin kätevästi käden ulottuvilla aina kun työskentelee läppärillä keittiössä. Ei kuitenkaan mikään ilo silmälle tuollainen epämääräinen kasa mustia, valkosia ja harmaita johtoja ja juttuja.

Jossain käsityölehdessä näin jutun matonkuteista virkatuista koreista. Ajattelin, että siinäpä halpa ja kiva ratkaisu jonka mäkin ehkä osaan toteuttaa. Olenkin aika tyytyväinen koriin. Paitsi langan väriin, joka ei ihan ollutkaan sitä vihreää  miltä nettisivujen kuvassa näytti. Enköhän kuitenkin pysty tuota katselemaan tässä sen aikaa kun tarvitsee, vaikka vähän sotiikin sävyt toisiaan vastaan.

Sellainen siis ensimmäinen osa projektista. Jatkoa luvassa jahka kerkiän.

Kiskis

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Norjalainen resepti

Hellurei!

Pääsin tänään työpaikan ruokien lisäksi maistelemaan vähän hiihtolomafiilistä. Töissä nimittäin mentiin pulkkamäkeen. Kuuma mehu termariin, laskiaispullatarvikkeet (pullat, hillo ja kermis) kassiin ja pulkat kainaloon. Oli mielettömän hieno ilma, mielettömän siistit ja ISOT mäet ja tietty mielettömän hauskaa.

Töiden jälkeen olikin sitten vain kaksi ongelmaa: Mieletön ulkoilmariehumisen jälkeinen väsähdys ja mielettömän kuivat pakkasenpuremat kädet.
 
Avuksi kotisohva ja uusin rasvatuttavuus. 
Typerän mainoksen houkuttamana ostin talvi-ihoni avuksi tuota Neutrogenan Norwegian formulaa.
Yleensä mun iho ei pahemmin kuivu, mutta tänä talvena on kädet ollu kovilla ja säärienkin pinta muistuttanut enemmän suomuja kuin ihoa. 

Tuo rasva on kyllä oikeasti tuonut avun ja pehmentänyt ihon taas normaaliksi. Voide tuoksuu miellyttävän miedolta, levittyy helposti ja kuivuukin suht nopsaan. Olen ollut melko tyytyväinen, mutta ei tuo ihan täydellistä ole.

Tänään kuivuuttaan kipristelevissä käsissäni rasva kirveli - ja paljon. (Olis ehkä pitänyt laittaa normia käsirasvaa eikä tollasta kroppavoidetta.) Lisäksi, tuo koostumus ei tosiaankaan ole riittoisa. Olen nyt viikon verran rasvannut jalkani ja käsivarteni lähes joka päivä ja pullosta on kulunut jo puolet. Puolet! Eipä ole ennen mikään voide noin nopeasti kulunut.

No, eipä  mulla tämän järkevämpää asiaa tänään ollutkaan.
Heipatus.
Kiskis

tiistai 22. helmikuuta 2011

Pitäis syödä hyvin että jaksais

Kyllä se kuulkaas niin on, että kun ei ole koko päivää koulussa, eikä näin ollen syö koulun ravintolassa, niin kyllä se sitten voi kostautua.

Koulussa ja töissä tulee syötyä kunnolla, mutta mitenkäs käy kun vaan aamulla käväsee koululla ja sitten on lopun päivää yksikseen.

No, näinhän siinä käy.
 

Kohtuu reippaan aamiaisen ehdin mässyttää ennen lähtöä.


Lounaassakin oli yritystä kun oikein itsekseni keittelin ja soseutin porkkanat sopaksi.


Mutta siihen se sitten jäi. 
Jääkaapissa oli päivämääräjogurttia ja pakastimessa puolukoita. Lopputulos: enpä ole muuta lounaan jälkeen syönytkään kuin puolukka-jogurttipiirakkaa.

Hyväähän se on, mutta ois sitä kai vähän terveellisemmin ja monipuolisemmin voinut syödä.

Onneksi huomenna pääsen nauttimaan työpaikan keittiön sapuskoista
Ja ah, miten jo odotan aamupalapöytää ja yökön keittelemää puuroa.

Huomiseen.
Kiskis

maanantai 21. helmikuuta 2011

Pallurat

Heipä hei ja hyvää iltaa.
Kotiuduin justiinsa töistä ja kohtapa siirryn untenmaille odottelemaan huomista aikaista herätystä ja opparin työstämistä.
 
Musta on tullut töissä "se riisipalloja virkkaava keikkalainen". Kuvissa näkyvät pallurat virkkasin kaikki syksyllä töissä työaikana ja lahjoitin stressipalloiksi työpaikan väen käyttöön. 

Tein palluroita myöskin asiakkaille omiksi. Nyt sitten sana mun palluroista kulkee, ja justiinsa tänäänkin sain tilauksen kahdesta pallurasta. Eipä siinä mitään. Tykkään koukutella ja kiva kun tuotokset menee jonnekin, eikä jää mun laatikoihin pölyttymään. ( Pölyttykööt muiden laatikoissa :) )

Langat on jotain retrolankaa jolla äitini on nuoruudessaan virkannut pitsiverhoja. Sisällä päivämääränsä ylittänyttä riisiä. 

Näitä on kyllä kiva puristella, pyöritellä ja kopitella. 
En suosittele heittelemään  palluroita työkavereita päin, vaikka meillä töissä sitä harrastetaankin.

Nyt hyvää yötä.
Kiskis

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Ajatukset matkalla

Samalla kun mä matkustin junalla viikonloppuna, myös mun ajatukset matkusteli ihan omia raiteitaan. 
Joitain ajatuksia kirjoitin jopa ylös. Sen enempää ajattelematta. Ajattelin nyt jakaa tänne paperilappuihin päätyneet ajatukset.
 
Lauantaina. Mennessä.
"Olen onnellinen ja rauhallinen. Levollinen, vaikka sisällä kuplii. 

Voisin istua junassa koko päivän ja tuijottaa ohikiitävää lumista maisemaa. Kohta olen kuitenkin perillä.

On ihana päivä. Aamu oli pelkkää empimistä ja ihmettelyä, mutta nyt aurinko paistaa ja ystävät odottaa.

Kultsi on muilla mailla. Tästä päivästä riippuu paljon meidän tulevaisuus. En ole siitä huolissani. Lähinnä jännittynyt. Kävi niin tai näin, se on varmasti hyvä.

Hämeenlinnassa jäi pois mukava uusi tuttavuus. Porilainen graduapohtiva bestman. Kiva tyyppi. Junalla matkustavat tyypit taitaa olla kivoja melkein kaikki. Jutustelu alkoi kun tämä "akvaariokaveri" pyysi huulirasvaa. Kaikkea sitä.

Tahtoisin metsään. Ihan vaan rämpimään kuusten ja mäntyjen keskelle. Lapsena juoksin metsässä lähes päivittäin. Olin Pocahontas tai Ronja Ryövärintytär. Nykyään pääsen ihan liian harvoin metsikköön."

Sunnuntaina. Tullessa.
"Oli piristävää käydä. Nähdä ystäviä, jutella, nauraa ja valvoa. Vaikka nyt väsyttää.

Huomaa, että on hiihtoloma. Vaunu Porista oli täynnä lapsiperheitä. Onneksi nukahdin.

Odottelu Tampereella meni yllättävän nopeasti. Odotussämpylä aseman kahvilassa oli paha kuiva känttyrä. Miksi myydän kuivia täytettyjä sämpylöitä?

Ostin Tampereelta Evita-lehden ja ison karkkipussin. En kehtaa syödä karkkejani kun vastapäätä akvaariossa istuu harmaa ja ryppyyntynyt vanhempi rouva Burberryn takissaan. Rouva kutoo sukkaa ja näyttää happamalta. Ulkokuori kuitenkin pettää, sillä rouva osoittautui hyvin huumorintajuiseksi ja mukavaksi ihmiseksi. Säästän karkit kotiin. Löhöän kuitenkin sohvalla loppupäivän.

Pori-Tampere -välillä ilma oli suttuinen, mutta nyt ilma on taas kirkas ja aurinko paistaa. Ulkona näyttää olevan paljon ihmisiä. Talvireippailijoita hiihtämässä ja kävelyllä. Onkohan pakkanen jo laskenut siedettävempiin lukemiin?

Taidan kävellä kotiin asemalta. Onneksi Kultsi on jo kotona suurine uutisineen."

Levollista sunnuntaita kaikille. Voimia alkavaan viikkoon.
Kiskis



perjantai 18. helmikuuta 2011

After Dinner

Heippa.
Blogin puolella on ollut hiljaista jo muutaman päivän ajan. Oikean elämän puolella kuitenkin on ollut toista. Nimittäin kiirettä on tämä viikko pitänyt töiden, koulun ja opparin ansiosta. Iltaisin kotosalla on sitten aika kaikkensa-antanut olo eikä energiaa blogille enää ole löytynyt.

Tänäänkään ei oikeastaan mitään ihmeellistä asiaa ole (no, koskas olisi?), mutta halusin tulla esitellemään teille uusimman leluni, Picasa kolmosen Macille. Kovasti tykkään tällaisista kollaaseista muiden blogeissa, mutta iPhotollani en niitä osannut tehdä. Nyt sitten löytyi apu. Ja kiva apu onkin. Voisin ehkä viettää koko perjantaiehtooni kollaaseja muokkaillen.


Kuvissa esiintyy lahja äidiltä. Äipällä on aina tapana piristää opiskelijatyttärensä elämää ruokalahjoilla ja kaikella muullakin pienellä kivalla. Viime vierailulla sain mukaani pikkuruisen laatikon täynnäänsä herkkujuustoja Lumosta. Juustojen kera tuli myös tällainen teepaketti. Juustot on jo aikapäiviä sitten syöty, mutta teetä maistoin vasta tänään. Luomu teen aineet on melko jännittäviä ja jännittävä on makukin. Hyvää kuitenkin. Sopii ehkä salmiakin tai lakritsin himoon? 

Huomenna Kultsi suuntaa Müncheniin työasioissa ja minä Poriin ystäväasioissa.
Pidetään kaikki peukkuja Kultsille.
Mukavaa viikonloppua!

maanantai 14. helmikuuta 2011

Unbreakable by distance, unchangeable by time.

Mulla on kotona yks selviytyjä.
Nimittäin yo-lahjaksi (melkein 5 vuotta sitten) saatu orkidea.

Se kukki silloin kauniina, ja kerran on kukkinut jälkeenkin, mutta muuten se on notkunut aina pelkkänä lehtenä yhdessä mun muiden (henkensä edestä kamppailevien) viherkasvien kanssa.
Monesti olen jo ajatellut heittää sen pois, kun on päässyt raukka niin huonoon kuntoon.

 
Pari viikkoa sitten kuitenkin huomasin, että tuo sisukkaasti sinnitellyt kasviraasu oli alkanut pukkaamaan nuppua. Oikein kaksin kappalein. (Silloin kun sain kasvin niin siinähän oli kaksi vartta täynnäänsä kukkia, mutta sivuseikka.)

Tämän päivän aikana tuo kärsinyt söpöläinen oli sitten voimistunut avaamaan toisen nupuistaan pieneksi kukaksi. Voi miten onnelliseksi toi pieni kukka mut tekikään. Hihkuin ilosta, kun tulin kotiin pitkän päivän jälkeen ja huomasin kukoistuksen alkaneen.

Juuri parahiksi ystävänpäivälle.
Tuo orkideani voisikin hyvin kuvata ystävyyttä. 
Vaikeistakin olosuhteista huolimatta se jaksaa piristää kukinnallaan.

Itse kaipaan ystäviäni paljon.
Välimatkat on pitkiä, eikä aina ehdi yhteyttäkään pitämään. 
(nimim. maailman huonoin soittelija)
On opiskelukaupungissakin toki muutama ystäväksi noussut koulukaveri, mutta ne parhaat ystävät on niitä jotka tunnen jo vuosien takaa. Ne, jotka tietää mun menneisyyden ja tuntee perheen. Tietää miten tähän päivään on päädytty.

Ne, jotka jo äänestä kuulevat, että nyt on jotain vialla.
Ne, jotka jo päältäpäin näkevät, että jotain kivaa on nyt mielessä.

Onneksi olen niin onnellisessa asemassa, että mulla on ystäviä jotka pysyy ystävinä vaikka nähtäisiin ja kuultaisiin tosi harvoin.

Hyvää ystävänpäivää kaikille.
Varsinkin mun rakkaille ystäville.
<3 Kiskis

perjantai 11. helmikuuta 2011

Projekteja mielessä

Vaikka oon aikalailla työllistetty noiden kouluprojektien suhteen, niin on mulla muitakin projekteja.
Kipaisin tänään postista hakemassa tilaamani paketin.
 
Ja tällaisia juttuja sieltä sitten kuoriutui.
 Huovutusvillaa pari pussukkaa.
Matonkuteita muutama kilo.
 
Toi vihreä on vähän pettymys. Odotin kirkkaampaa.
  
Sininen on onneksi kuitenkin just eikä melkeen mitä halusinkin.
Kerä puuvillalankaa.
Nippu heijastinnauhaa.
Nyt sormet syhyää päästä aloittamaan.
Kouluun on kuitenkin lähdettävä.
Illalla on tiedossa miestensaunailta-evakko äidin luona herkutellen. Pitkästä aikaa. Ihanaa.

Mukavaa viikonloppua kaikille.
Kiskis

torstai 10. helmikuuta 2011

Näihin tunnelmiin.

Ajattelin hiukkasen kuvailla tänne mun tän illan tunnelmia. 
Oikeestaan kaikkien iltojen tällä viikolla.


Tulppaanien ja kynttilöiden harmoniaa...

... yhdistettynä opparikirjallisuuden kahlaamiseen.


Jep. Näinkin lennokasta puuhaa.



Yks mun salainen omituisuuteni kuitenkin on tullut esiin. Tavallaan tykkään tästä. Siis noiden kirjojen aiheista. 
 
I <3 SPSS

Tänään käytiin jututtamassa yhteistyökumppania.
Huomenna soittelen lupa-asioita ja sitten päästään ehkä vihdoin vauhtiin tän OPNT:n kanssa.
Hih hei.

Harmonista illanjatkoa kaikille.
Kiskis

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Muoditta paras

Täytyy sanoa, että muoti ei kauheasti kiinnosta.

Tällä tarkoitan sitä, että muodin seuraaminen ei todellakaan ole vahvuuteni. En tiedä mitään tylsempää blogeissa tai naistenlehdissä kuin loputtomat rivit muotinäytöskuvia milloin miltäkin muotimessuilta tai häppeningeistä. Mulle niissä näkyy yleensä vain kalmankalpeita luurankomaisia hahmoja.
Saatikka sitten sitä vuodatusta siitä, mitä härpäkkeitä tai huiskuttimia Burberry tai Chanel ovat tänä sesonkina päättäneet lykätä kokoelmiinsa.

En kuitenkaan tarkoita, etteikö kiinnostaisi mitä laitan päälleni. Vaatteet on ehdottomasti tykkäämisjuttu. Joskus joku vaan kolahtaa ja tuntuu heti omalta. Yleensä ne sellaiset suht simppelit ja kikkailemattomat mun kohdalla.


Eihän sitä muotia nyt niin orjallisesti tarvitse seurata?  Pääasia on kuitenkin kai, että vaatteissaan viihtyy. Eikä huono lisäbonus olis myöskään hyvältä näyttäminen niissä samoissa vaatteissa. Aina sekään ei oo niin justiinsa.

Innostuin selailemaan nelly.comia kun löysin Nelliinan blogista ystävänpäiväarvonnan. Osallistuin arvontaan Kultsille tarkotetuilla tuotteilla, kun sillä on kovempi tarve eräille jutuille. Ja ne jutut löytykin sit just kivoina sieltä nellystä. Omatkin lempparit kokosin kuitenkin tähän. Ihan vaan tasa-arvon vuoksi. ;) 

Ongelma tässä on se, että meillä on sopimus: Ei kummallekkaan uusia vaatteita ennen kesää. 
Aargh. Mihin mä oon oikeen lupautunu??!

Nyt vaan toivon, että huomenna tulee ilmoitus voitosta :D

Kiskis

tiistai 8. helmikuuta 2011

Lumi tuli sisään

Tänään tuli paljon lunta. Mullehan tuo sopi, sillä on hanget vaan niin paljon kauniimpia kun jäiset kadut
Kukkakaupan tyttö sanoi eilen että tulppaanien veteen voi laittaa jäitä. 
Ja kuulemma lumestakin nuo kevään kaunottaret pitävät. 
Eilen sitä olis joutunu jo vähän etsiskelemään, 
mutta tänään kipaisin takapihalla hakemassa maljakkoihini uutta lunta.

Ei mulla tänään muuta.
Kiskis

maanantai 7. helmikuuta 2011

Vihdoinkin maanantai

Hassua kyllä, maanantaista on tänä vuonna tullut yksi mun lempparipäivistä.

Maanantaihin sisältyy pitkä aamu, iltapäivän kolmetuntinen rentoutumiskurssi, juuri sopivasti odotteluaikaa oppimispäiväkirjojen täyttelyyn, pikkupoikien hyppelyttämistä, perfect body 45min ja venyttely 30min. Kotona sitten nelosen maanantai-illan sarjoja ja saunan lämpö.

 Tänään leppoisan maanantaiaamun fiiliksissä ostin kotiin kimpun tulppaaneja.
Siivouskukkia eilisen siivoilun palkinnoksi.


Ihana tulla hikisen treenikassin kanssa kotiin kun koti on siisti ja kukkainen.
Nyt sinne saunaan.

Kiskis

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Vierastanko petroolia?

Pitkästä aikaa jotain lankaista.

 
Pipo syntyi viikko sitten lauantaina, kun kolmen naisen voimin pötkötettiin pedillä ja kannustettiin Munamiestä jatkoon.
Jättituubihuivi taas sai alkunsa jo joulukuussa Madridin lentokentällä, mutta kun tuo kutominen (neulominen) oli hiukka hidasta, niin tämäpä valmistui vasta kuluneella viikolla. 

Ja okei, päättelin langanpäät vasta tänään vaikka huivi jo eilen ulkoilikin.
Väri on ihan mun lemppari. Ystäväkin sanoi väriä ihan mun väriksi kun näki lankakerän.
Kuitenkin nyt jotenkin vierastan tuota. Ehkä siihen tottuu kun totuttelee.
Jo kolmas kirjoitus tänään. 
Ei kai tää vaan paljasta sitä, että olen yksin kotona koko viikonlopun ja kämppäkin on jo siivottu?

Leppoisaa sunnuntaiehtoota.
Kiskis

Punaiset ja mustat kengät etsivät kotia

Noiden kaappisiivousten jäljiltä on löytynyt hirveä määrä second-hand-to-be tavaraa.

Tänään olen sitten pakannut läjäpäin vaatteita ja kenkiä odottamaan kevään aurinkoisia kirpputoreja.
Tarkoitus olisi myydä paljon vanhaa, meiltä käytöstä poistunutta, mutta vielä hyvinkin käyttökelpoista
vaatetta ja kenkää.

Ajettelin kuitenkin ensin kokeilla, jos joku blogin lukijoista tarvitsisi jotain näistä.
Ensimmäisenä annan mahdollisuuden Kultsin hylkäämille tummille kengille ja parille omalle poistopopolleni.


Jos siis jokin pari viehättää tai tulisi tarpeeseen niin laita kommenttia ja sovitaan omistajuuden vaihtumisesta vaikka sähköpostein.

Miesten kengistä kaikki Clarksit on 8,5. Kultsi on lattajalkainen 43 tai jotain sinne päin.

Clarks 1.
Clarks 2.
Clarks 3.
Raitaballeriina 
koko 38

Vagabondin punainen talvitöppönen
koko 39
Käytettyjähän ne on, mutta sehän on kait second handin idea.
Kuitenkin kelpo kunnossa, mutta meille ylimääräisiä.

Kiskis

Lauantai-illan blingblingiä


Eilen illalla löysin kameran eteisen peilin edestä kun kotiuduin tt-typy J:n luota. Se oli sitte vaan räps räps ja räps kun taannuin itseään kuvailevan teinin tasolle ja räpsyttelin läjäpäin kuvia muistikortille.

Kuitenkin, koska toi "eat" on ollut aika vahvasti viime teksteissä esillä niin nyt olis sitte jotain ihan muuta.  

Korvikesethan kuuluu sekä "play" että "love" - juttuihin? Nehän on sellaista asusteleikkiä ja myöskin korupuolella mun suuri rakkaus. 
Muita koruja en oikeen enää osaa käyttää. Sormuksia on aina tasan vaan se yks tietty rakkaussormus. Ranteita koristaa korkeintaan mun kello (joka sekin on rakkautta). Ja kaulassa vaihtelevasti pari pientä juttua.

Mutta korviksia. Ne täytyy olla melkeen aina. Ilman niitä voi olla jopa vähän alaston olo.
Ja niitähän mulla onkin melkoisesti. Äidin vanhoja, kirppislöytöjä,  lahjoja, nappeja, ketjuja, killuttimia, puisia, muovisia ja metallisia.. Niin paljon, että olen tehnyt säännön, etten saa Suomesta ostaa enään yksiäkään. Matkoilta sitten voi tuoda matkamuistona. Ja ne onkin sitten parhautta ne muista maista muistuttavat killuttimet.

Meillä on tt-typyjen kanssa jo vähän perinteeksi muodostunut, että aina kun joku on matkoilla niin se tuo koko porukalle tuliaisiksi jotkut ihanat korvikset.

Eilen iskin korviin kuitenkin ihan Suomesta ostetut kilistimet. Heräteostos tammikuun alesta Lindexiltä. Nämä korvilla ei muuta kuulekkaan kun kilikilikili, mutta on ne vaan jotenkin hienot.
Sellaisia pikkuturhuuksia tähän päivään.
Kiskis