Tosiaan. Maanantai on jo illassa ja hurahti ohi yhtä nopeasti kun viikonloppukin.
Oli ihana taas viettää viikonloppua ihanien rakkaiden seurassa ihanissa pienissä kaupungeissa. Räpsin muutamasta sykähdyttävästä hetkestä kuviakin, vaikka moni hyvä hetki jäi ihan kuvaamatta.
Harkojen jälkeen pikainen laukkujen haku ja suunnaksi Pori ja ihanat ystävät. Ennen lähtöä oli pakko pysähtyä kuvailemaan kevään tuloa appisten pihalla.
Porista ei kuvia olekkaan. Aika menin enemmin ihanasta seurasta nauttimiseen kuin kuvailuun. Ainoa miinus porivierailussa oli ravintola Galle - suuri pettymys (Palmiakin tekee maukkaampaa kanapastaa ja mun etanat oli upotettu ruohosipulituorejuustoon!!!?) Siirryttiinkin jälkkäreille sokkarin naapuriraflaan.
Vielä sunnuntainakin ilma ja seura oli mitä ihaninta ja paluumatkalla päätettiin poiketa vähän metsäilemään. Okei, tien vieressä oli kyltti joka ohjasi linnoituksen luo. Olihan historiaa ahmivan miehen päästävä näkemään se linnoitus = sammaloitunut kivikasa. Mutta tuopa ei haitannut (paitsi niitä traktorimiehiä, joiden reitti me pyäköinnillämme tukittiin). Mulla onkin ollut valtava ikävä metsää.
Edes eilisillan vaalitulos ei voi pilata sitä ihanaa fiilistä mikä viikonlopusta jäi. Elämä on sitten oikeesti ihanaa.
Myös maanantai oli ihanasti onnistunut, mutta se on jo toinen tarina.
Ihanaa viikon alkua!
Kiskis
PS. "Ihana" ei enää ees kuullosta oikealta sanalta :D
Sammaloitunut kivikasa...
VastaaPoista